Koulukulttuuri Irlannissa

Viikko luentoja Maynoothissa takana ja yritän hieman tässä pohtia erilaisuuksia Suomen ja Irlannin yliopistokulttuurien välillä. Ensimmäisen luennon aluksi ja orientaatioissa tuntui, että eroavaisuudet ovat ihan olemattoman pienet, mutta kyllähän niitä sieltä kaivamalla löytyy. Ensimmäisenä huomattavin ero, eli luentojen pituus - kotiyliopistossani olen tottunut pitkiin luentoihin, joita minulla oli jo lukioaikana. Täällä luennot ovat vain noin 50 minuuttisia, mikä tuntuu ihan hölmöltä: heti kun saa aivot sopivalle opiskeluvaihteelle, pitääkin siirtyä seuraavalle luennolle!

Toinen ero luennoissa on se, että opiskelijat tuntuvat osallistuvan enemmän keskusteluun. On ihan normaalia, että useampi opiskelija sanoo kommentin johonkin luennoijan esittämään asiaan, kun taas Suomessa harvemmin löytyy useaa mielipiteensä sanovaa per luento. Kumminkin luennoillani Suomessa on enemmän porukkaa kuin täällä, joten suhteutettuna kommentointi/osallistuja on huomattavasti suurempi.

Sekä täällä että Suomessa luennoijat laittavat luentodiat Moodleen esille, eli opetusmateriaalit ovat hyvin samankaltaiset. Muutenkin luennot sinällänsä ovat ihan samanlaiset, välillä ainoa erottava tekijä on opetuskieli.

Tenttiminen täällä poikkeaa Suomesta siinä, että kaikki tentit syyslukukaudelta pidetään kerralla, kokovuotisille opiskelijoille tammikuussa ja meille vain yhden lukukauden vaihtareille ennen joulua. Tenttien pituus on huomattavasti lyhyempi kuin meillä, joten ilmeisesti ihan yhtä montaa kysymystä niissä ei ole? (toivottavasti...) Lisäksi tenttien rakenne huolestuttaa hieman: meille ei anneta selkeää ohjeistusta, että lukekaa tämä ja tämä kirja, vaan annetaan pari suositeltavaa kirjaa ja hirmuinen litannia muuta suositeltavaa lukemistoa. Eli mitähän tässä sitten pitäisi oikein lukea ennen tenttiä :D

Kampus ja huoneeni

Tällä viikolla sain hoidettua loput rekisteröinnit yliopistoon ja sain opiskelijakortin lisäksi matkustuskortin, jolla saa opiskelijahintaista liikkumista paikasta toiseen. Sää on edelleen hellinyt, ihmeellistä tuuria! Rekisteröintiaamu oli sumuinen ja kaunis.

Olin tyytyväinen tähän taloon muuttaessani, ettei huoneeni ollut mikään hotellimaisen kliininen ja valkoinen. Seinillä on tauluja ja ikkunassa verhot, eli edes jotain väriä. Vaikka huone on pieni, on se mielestäni aika viihtyisä ja tarpeisiini riittävä (tosin pikkuinen pöytätaso ei olisi pahitteeksi...) Ostin eilen luppoajalla kynttilän huoneeseeni pimeneviä iltoja varten, valmiiksi vaaleanpunertava huone helpotti värivalinnassa.

Mitään kynttilänalusia minulla ei tietenkään ole, mutta mitäs sitä hienostelemaan...

Ostin myös celosian, viherkasviharrastajana ja kukkakaupan tätinä huoneessani on oltava jotain elollista ja vihreää. Ja sitä punertavaakin sattui sopivasti olemaan.

Muuten huoneeni koostuu lähinnä isosta peiliovellisesta kaapista, leveästä sängystä ja yhdestä seinähyllystä. Jos olisin itse tämän suunnitellut niin kaappi ja sänky olisivat pienempi, mahtuisi tosiaan se pöytäkin tänne...

Dublin ja Castlepark Celbridgessä

Eilen kävin ensimmäistä kertaa vaeltelemassa Dublinissa, lähdin reissuun itsekseni. Paha tapani on, että muiden kanssa uudessa paikassa liikkuessa en yhtään hoksaa katsella ympärilleni, joten olen eksyksissä seuraavan kerran yksinäni. Onnekseni Dublin on suht. kompakti paketti, ja Turun tyyliin kaupunkia halkova joki (Liffey) auttaa suunnistuksessa. Tykästyin kaupunkiin todella, tunnelma on niin rento ja mitä mahtavia katumuusikoita näinkään! Kaupunki on kaunis ja pubeja on tietysti joka nurkalla.

Aivan erityisesti ihastuin Disney-krääsää myyvään liikkeeseen, apua se oli mahtava! Hieman hinnakas tosin, mutta voiko muuta odottaa...

Tästä hyllystä olisin voinut ostaa kaiken, etenkin joulukuusen pallot! Hinta huimasi päätä...

Jo matka kaksikerrosbussisssa oli elämys, kauniita vihreitä maisemia silmänkantamattomiin. Laitan pari kuvaa myös Maynoothin kylästä.

Kävin vuokranantajani sekä Rosie-koiran kanssa kävelyllä tänään Castleparkissa, jossa on siis vanhoja rakennuksia, peltoa sekä valtavia puita. Sää oli hieno, joten paikassa oli paljon porukkaa ulkoilemassa.

Tässä oli asunut jotain tärkeitä ihmisiä. Yksi tyttö oli muuttanut tähän mentyään naimisiin 15-vuotiaana, varmaan kiva emännöidä tuossa iässä...

Ilmeisesti vanha kaivo.

Obeliski, jonka joku nainen oli pystytyttänyt miehensä muistoksi. Varmasti karmiva paikka yöllä...

Kierros yliopistokampuksella

Vielä hetkeksi paluu menneisyyteen, eli kotimaasta lähtöön. Lensin siis Norwegianilla Helsingistä, ja lentoyhtiä yllätti positiivisesti: mukava henkilökunta, moderni kalusto ja ajallaan oleva lento. Tässä viimeiset näkymäni Suomesta:

Yleensä tuo on se lentokenttä, jossa olen ihan sekaisin: rakastan sitä, sillä liitän sen muistikuvissani lähtemisen riemuun. Myös outo kansainvälinen tunnelma on niin siistiä.

Tänään alkoivat siis vaihtareiden orientaatiot, joten teimme kämppiksen kanssa kierroksen kampuksen ympäri vapaa-ajalla luentojen välissä. Kävin siis nyt Maynoothissa ensimmäisen kerran, ja täytyy sanoa, että kaunein näkemäni kampus. Ikinä.

Rakennus, jossa on koulutettu pappeja jo vuosisatoja. Oli niin vaikuttava että piti oikein kuiskailla...

Kampuksella sijaitsee myös Maynoothin linna, tässä sen pienoismalli ajalta ennen raunioitumista.

Sää todella suosi meitä, aurinko paistoi kerrankin! Henkilökunta orientaatiossa oli niin avuliasta ja ystävällistä, tuntuu että saimme tarvittavan informaation kerralla. Tutustuimme myös norjalaiseen kivaan tyttöön, olen aina halunnut matkustaa Osloon joten tässä saattaisi olla tilaisuuteni :D

Ostimme kotimatkalla maailman parasta suklaajuustokakkua, kruunasi päivämme!

Kukkakaupan naisena en voi olla mainitsematta talon takapihan verenpisarapuskaa. Pysähdyn tuijottamaan sitä vähän väliä, siis ei meillä Suomessa vaan ihan tämmöisiä ole?!

Täällä ollaan!

Eilen saavuin Norwegianin lennolla Dubliniin ja nyt siis olen Celbridgessä. Majoituin saman katon alle erään naisen ja tämän tyttären sekä ranskalaisen vaihtarin kanssa. Koko eilinen päivä oli raskas matkustamisineen ja uusine maisemineen, onneksi vastaanotto oli lämmin (sään puolesta tosin ei, tärisin kylmästä vuokranantajaani odotellessa!). Myös perheen koira Rosie on mukava jättikokoinen koira.

Talossa on todella pienet makkarit, kun taas muut tilat niihin verrattuna ovat hyvinkin suuret. Omassa huoneessani on leveän sängyn lisäksi vain kookas kaappi, ei edes pöytää ole saatu mahdutettua. Naapuruston kaikki talot näyttävät juuri samalta, ihme jos en jossain vaiheessa eksy...Kävimme tänään tuon naapurihuoneen vaihtarin kanssa lähellä Tescossa ostoksilla, silti huomaan että täytyy tehdä viimeistään huomenna toinen reissu (vasta paikan päällä sitä huomaa, mitä oikeasti jäi ottamatta kotoa). Myös keskusta on ihan kävelymatkan päässä, on useita ruokakauppoja joista valita. Huomasin myös pari kukkakauppaa, pitänee hakea huoneeseen piristystä lähiaikoina... :)

Kuvia sun muuta tulossa, huomenna alkaa orientoivat päivät. Käytän tämän päivän lepoon ja huoneeni asuttavaksi saamiseen, ainakaan vaatekaappitila ei lopu kesken! Tässä vielä Helsingin puolelta lentokentältä nappaamani kuva, en kyllä ymmärrä nykytaidetta sitten yhtään:

Läksiäiset

En ole koskaan aiemmin ollut läksiäisissä, kerta se on ensimmäinenkin ja etenkin jos sattuu omat olemaan kyseessä :) Tekihän se mieli juhlia vielä kerran Suomessa ennen lähtöä, pikkutunneilla suomen solkkaaminen kun on niin paljon englantia helpompaa...

Sain myös elämäni ensimmäisen läksiäislahjan! Kaveri oli ajatellut että tarvitsen koiran korvikkeen Irlantiin, harmi vain että tämä söötti kaveri on ehkä pikkuisen iso matkalaukkuun mahtumaan...

En tiedä, onko nyt joku buumi vaihtoon ja muuten vain ulkomaille opiskelemaan lähtemisessä, koskaan aiemmin näin moni tuttuni ei ole yhdellä kertaa ollut kotimaan rajojen ulkopuolellla opintojen parissa. Liekö kansainvälistyvä maailma ihan käytännönkin tasolla totta, heh. Omat valmisteluni lähtöön alkavat olla hyvinkin valmiit, enää täytyy pakata ja käteistä nostaa. Koneessa pyörii juuri pesussa vaatteita. Voin muuten kertoa, että paljon vaatteita omistavalle ja muutenkin mielellään päivittäin eri tavalla pukeutuvalle on äärimmäisen vaikeaa miettiä, mitä pakkaa laukkuunsa! Jo toisenlaiset sääolosuhteet luovat oman haasteensa, lisäksi vaatteiden yhteensopivuus (kaiken tulisi mätsätä keskenään, jotta eri asuja saisi luotua mahdollisimman paljon, kätevää jo ihan pyykinpesun kannalta) sekä mukavuus antavat kivaa lisämaustetta. Olen kuitenkin tehnyt vähitellen listaa mukaan lähtevästä romppeesta, joten enää ei tarvitse päätä vaivata. Muutenkin suosin pakkaamisessa kaikenlaisia listauksia, mulla on olemassa myös "peruslista", joka sopii reissuun kuin reissuun: siinä on lueteltuna kaikki mahdollinen, jonka mukaanottamista tulisi pohtia, ja tietysti tarpeen mukaan karsia aina turhat pois. Helpottaa lähtöstressiä huimasti.

Sain muuten tietää tulevan asuintaloni vaihtarikämppiksen: ranskalainen poika, joka vaikuttaa ihan mukavalta tyypiltä näin äkkiseltään. Toivottavasti ystävystymme niin yhteiselosta tulisi mukavaa ja saman katon alla oleva kaveri saisi houkuteltua erinäisiin rientoihin!